Konsernin kassavirtaennuste: näin rakennatte sen
Kassabudjetti näyttää, riittävätkö rahat suunnitelman mukaan. Kassavirtaennuste näyttää, riittävätkö ne sen perusteella, mitä tiedätte tänään. Konsernissa molempien pitää olla luettavissa yhtiökohtaisesti ja koko konsernille ilman, että sisäiset lainat lasketaan kahteen kertaan.
Useimmat konsernit tuntevat tuloksensa hyvin ja kassansa huonommin. Tulosta seurataan budjettia vasten joka kuukausi, kun taas maksuvalmius elää usein taulukossa, jota talousjohtaja päivittää, kun tilanne alkaa kiristyä. Se toimii niin kauan kuin yhtiöitä on vähän ja katteet ovat hyvät. Kun konserni kasvaa, ostaa yhtiöitä tai lainaa rahaa yhtiöiden välillä, taulukosta tulee liian hidas ja siihen on vaikea luottaa.
Tässä oppaassa käydään läpi, mikä erottaa kassabudjetin kassavirtaennusteesta, mitkä erät otetaan mukaan, mikä on konsernissa erityistä ja miten ennuste pysyy ajan tasalla.
Kassabudjetti ja kassavirtaennuste: mikä on ero?
Kassabudjetti tehdään kerran vuodessa, yleensä tulosbudjetin yhteydessä. Se muuttaa suunnitelman rahavirroiksi kuukausi kuukaudelta ja näyttää, tarvitseeko yhtiö lainaa vai voiko se lyhentää lainojaan vuoden aikana.
Kassavirtaennustetta päivitetään jatkuvasti. Se lähtee tämän päivän pankkisaldosta ja siitä, mitä nyt tiedetään: avoimista myyntilaskuista, erääntyvistä ostolaskuista, palkoista, arvonlisäverosta ja veroista. Ennuste kertoo, riittävätkö rahat tulevina viikkoina ja kuukausina, kun otetaan huomioon se, mitä on todella tapahtunut.
| Kassabudjetti | Kassavirtaennuste | |
|---|---|---|
| Tarkoitus | Muuttaa vuoden suunnitelma rahaksi | Nähdä, riittävätkö rahat tämän päivän tiedoilla |
| Lähtökohta | Budjetoitu tulos ja suunnitellut investoinnit | Tämän päivän pankkisaldo ja avoimet laskut |
| Päivitetään | Kerran vuodessa, joskus puolivuotiskaudella | Joka viikko tai joka kuukausi |
| Aikajänne | Budjettivuosi kuukausittain | 13 viikkoa eteenpäin, sitten kuukausittain |
| Käyttö | Rahoitustarve, keskustelut pankin kanssa | Maksujen suunnittelu, luottolimiitti, osingot |
Mitkä erät otetaan mukaan?
Kassavirtaennuste on helpointa rakentaa suoralla menetelmällä, eli tulot ja menot lajiteltuina sen mukaan, milloin raha todella liikkuu. Se on helpompi lukea kuin epäsuora menetelmä, joka lähtee tuloksesta ja oikaisee käyttöpääoman muutoksilla, ja sen voi jälkikäteen täsmäyttää pankkia vasten.
Tulot
- Asiakkaiden maksut eräpäivän mukaan ja sen mukaan, kuinka myöhässä asiakkaat yleensä maksavat.
- Muut tulot, kuten omaisuuden myynti, avustukset tai korkotuotot.
- Uudet lainat, osakeannit ja pääomasijoitukset.
- Konsernin sisäiset tulot muilta konserniyhtiöiltä, kuten lainat, osingot ja konserniavustukset.
Menot
- Ostolaskut eräpäivän mukaan.
- Palkat, sivukulut ja eläkemaksut.
- Arvonlisävero, ennakkovero ja muut verot eräpäivineen.
- Vuokrat, leasing ja muut kiinteät kulut.
- Investoinnit ja yritysostot.
- Korot ja lainanlyhennykset.
- Konsernin sisäiset maksut muille konserniyhtiöille.
Mikä konsernissa on erityistä
Konsernissa on samat erät kuin yksittäisessä yhtiössä, ja lisäksi muutama, jotka tekevät yhteenlaskusta vaikeampaa.
- Sisäiset lainat ja laskut. Kun emoyhtiö lainaa rahaa tytäryhtiölle, se on meno toisessa yhtiössä ja tulo toisessa. Jos yhtiöt lasketaan suoraan yhteen, konsernin rahavirrat näyttävät suuremmilta kuin ne ovat. Sisäiset virrat näytetään yhtiökohtaisesti, mutta ne poistetaan konsernin kokonaisennusteesta.
- Konsernitili tai cash pool. Konsernitilillä yksi yhtiö voi olla miinuksella, vaikka konsernilla on runsaasti rahaa. Ennusteen pitää näyttää sekä jokaisen yhtiön saldo että yhteinen liikkumavara, muuten huomaatte liian myöhään, kun yksittäinen yhtiö lähestyy rajaansa.
- Konserniavustukset ja osingot. Ne siirtävät rahaa yhtiöiden välillä ja vaikuttavat siihen, milloin veroja maksetaan. Lisätkää ne omina riveinä päivämäärineen, ei vuoden lopun oikaisuna.
- Valuutta. Muissa maissa toimivat yhtiöt muunnetaan konsernin valuuttaan ennen yhteenlaskua. Käyttäkää samoja kursseja kuin muussa konserniraportoinnissa, jotta ennustetta voi verrata toteumaan.
- Yritysostot. Uudella yhtiöllä on usein oma taloushallinnon järjestelmä, omat pankkitilit ja omat luottosopimukset. Ennusteeseen pitää voida ottaa yhtiö mukaan kauppapäivästä alkaen ilman, että kukaan rakentaa taulukkoa uudelleen.
Rytmi: lähellä viikoittain, kauempana kuukausittain
Useimmat konsernin maksuvalmiutta seuraavat päätyvät kahteen aikajänteeseen. Seuraavia 13 viikkoa seurataan viikoittain, koska silloin palkat, arvonlisävero ja suuret ostolaskut ratkaisevat, riittääkö tili. Loppuvuotta seurataan kuukausittain rahoituksen, investointien ja osinkojen pohjaksi.
Päivittäkää lyhyt aikajänne joka viikko. Verratkaa sitten edellisen viikon ennustetta siihen, mitä pankkitilillä todella tapahtui. Ero näyttää, missä oletukset pettävät, useimmiten siinä, kuinka nopeasti asiakkaat maksavat.
Miksi taulukko ei enää riitä
Taulukko pystyy laskemaan kassavirtaennusteen, se ei ole ongelma. Ongelma on, että jokainen päivitys vaatii uudet otteet kirjanpidosta, pankista ja verotililtä jokaiselle yhtiölle, ja sisäiset erät pitää täsmäyttää käsin. Kun ennusteen päivittäminen vie puoli päivää, se päivitetään kerran kuukaudessa, eikä se silloin ole enää ennuste.
On myös vaikea nähdä, mistä luku tulee. Kun pankki tai hallitus kysyy, miksi kassan odotetaan pienenevän maaliskuussa, vastauksen pitää johtaa takaisin laskuihin ja oletuksiin, ei soluun, jonka vain yksi ihminen ymmärtää.
Näin se toimii Fintowerissa
Fintowerissa toteuma haetaan automaattisesti jokaisen yhtiön taloushallinnon järjestelmästä, esimerkiksi Fortnoxista, Vismasta tai Business Centralista. Pankkisaldot ja tapahtumat tulevat pankkiyhteyden kautta, ja ruotsalaisten yhtiöiden verotilin saldo ja tulevat verot eräpäivineen Ruotsin Verohallinnosta. Ennusteen rakennatte omilla oletuksillanne yhtiökohtaisesti, ja konsernin ennuste lasketaan yhteen sisäiset erät poistettuina.
Koska budjetti, ennuste ja konsernikonsolidointi ovat samalla alustalla, kaikissa kolmessa käytetään samaa konsernin tilikarttaa ja samoja valuuttakursseja. Voitte rakentaa skenaarioita, esimerkiksi yritysoston tai menetetyn asiakkaan, ja nähdä, mitä ne tarkoittavat kunkin yhtiön kassalle.